torstai 14. joulukuuta 2017

Tyylin ja kielen tutkiminen

Oppikirjassa kielioppia 290-307 (sanaluokat, lauseenjäsenet, lausetyypit, modukset jne.).Kurssivihkossa kielen analyysin ohjeita s. 37. Myös retoriset keinot kuuluvat kielen ja tyylin analyysiin.


Tyyli on vaikutelma, joka syntyy tekstissä käytetyistä ilmaisutavoista. Se on tekijälle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt toistuvat rakenteen ja kielen ominaispiirteet. 

Sävy on tekijän äänen väri, suhtautumistapa, asennoitumistapa: miten tekijä suhtautuu vastaanottajaan, asiaan, itseensä.

Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan koko tekstin tasolla, virketasolla, lauseketasolla, sanatasolla, äännetasolla.


Aseta aluksi teksti yhteyteensä:

Kuka on tekijä, mikä on tekstilaji, mikä on aihe, mikä on tavoite, mikä on kohderyhmä?

Mikä on julkaisuaika ja -paikka, keitä tilanteessa on mukana?


Luonnehdi tyyliä/kieltä yleisesti

Onko kieli normaalia vai kohosteista?

Mitä kielimuotoa käytetään? Onko kieli yleiskieltä vai puhekieltä?

Kuvaillaanko, kerrotaanko, kehotetaanko, eritelläänkö, pohditaanko, otetaanko kantaa?

Mikä on kirjoittajan/puhujan/kertojan rooli? Tuoko hän itsensä näkyviin vai pysytteleekö taustalla, tuleeko lähelle vastaanottajaa?(subjektiivinen vai objektiivinen)


Tutki tyyliä tarkemmin eri tasoilla



Koko tekstin taso, rakenne, rytmi :

Mistä osista teksti koostuu? Miten rytmi vaihtelee: Onko ilmaisu tiivistä vai polveilevaa? Miten tekstityypit/kerrontamuodot vaikuttavat: pysähteleekö teksti vai eteneekö nopeasti? Toistetaanko jotain? Miten tauotetaan ja käytetään välimerkkejä?


Mikä vaikutus osilla on kokonaisuuteen?


Virketaso ja lauseketaso:

Millaisia virkkeet ja lauseet ovat? Pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, vajaat virkkeeet, lausetyypit, sanajärjestys


Sanataso, sanavalinnat:

Mitkä sanat kiinnittävät huomiota?

Mihin aihepiireihin sanat liittyvät?

Mitä sanluokkia käytetään? Millaisia verbimuotoja käytetään? 

Ovatko sanat abstraktisia vai konkreettisia, tuoreita vai kuluneita, kotoisia vai vierasperäisiä?

Mitä kielikuvia käytetään?

Onko toistoa, synonyymeja?

Miten otetaan kantaa? Mitä retorisia keinoja hyödynnetään? (esim. tunnevärittyneet ilmaisut, kärjistäminen)

Millainen on tekstinsävy? (vakava, humoristinen, ironinen jne.)


Äännetaso:

Miten  hyödynnetään esimerkiksi sointisuuden keinoja?




Kun teet tyylistä havaintoja ja päätelmiä, ryhmittele ne ja todenna esimerkeillä. Tuo esille, miksi tyylivalinnat on tehty ja mikä vaikutus niillä on. Toimivatko tyylivallinnat halutulla tavalla, palvelevatko ne tarkoitustaan, tekijän tavoitetta?

Voit käyttää tyylin kuvailussa esimerkiksi seuraavia luonnehdintoja:
Tyyli voi olla

odotuksenmukaista – yllättävää, kohosteista

tunteikasta -asiallista

tuoretta - kulunutta

arkista - juhlavaa

muodollista - epämuodollista

leikillistä, humoristista - vakavaa

subjektiivista - objektiivista
runsas, polveileva - niukka, lakoninen

tekstilajisidonnaista - sitä rikkovaa





Realistinen = arkitodellisuuden tarkkaa kuvausta

Romanttinen tai estetisoiva = tunteita, esteettisiä elämyksiä, sisäistä todellisuutta korostava

Naturalistinen= rumaan ja vastenmieliseen huomion kohdistava, äärirealistinen

Dekoratiivinen= koristeellinen, maalaileva

Pohdiskeleva, poleeminen, juhlallinen, parodinen, humoristinen, ironinen, sarkastinen

Arkinen, epämuodollinen: lyhyet lauseet, yksinkertaiset rakenteet, arkinen sanasto, puhekieltä, konkreettisia sanoja, sävy voi vaihdella, olettaa lukijan läheiseksi, tuo itsensä esille, ystävien ja tuttujen kesken

Muodollinen, asiatyyli: pitkät lauseet, virkkeet, laaja sanasto, erikoissanastoakin, abstraktisia sanoja, vakava sävy, ei luo läheistä suhdetta lukijaan, ei tuo itseään esille, ammatti- ja asiantuntijakieltä


Erilaisia tehtävätyyppejä:
Voit joutua tutkimaan tyyliä ja sävyä suhteessa tavoitteeseen, tarkoitukseen, tilanteeseen, foorumiin, aikakauteen, vastaanottajaan, aiheeseen, käsittelytapaan, tekstilajiin, kirjoittajaan…


Suhteessa tavoitteeseen: Mikä on kirjoittajan ja tekstin tavoite? Tiedottaa, valistaa, vaikuttaa, taivutella, halventaa, pilkata, viihdyttää, huvittaa, tarjota elämyksiä, luoda taidetta… Missä ja miten tarkoitus näkyy? (tutki kieltä, ilmaisukeinoja)

Suhteessa tilanteeseen, tekstilajiin: tilanne ja tekstilaji vaikuttavat sävyn ja tyylin valintaan, sillä tekstilajeille ja tilanteille ovat kehittyneet omat sovitut käytänteensä (ns. tyylikonventiot). Yleensä teksti on tyyliltään ja sävyltään yhtenäinen (pakina on poikkeus). Miten teksti toteuttaa oman tekstilajinsa tai tilanteen edellyttämiä piirteitä? Mitä ne ovat? Miten tunnistat jonkin tekstin tietyn tekstilajin edustajaksi?

Suhteessa foorumiin: Mitä julkaisupaikka edellyttää tyyliltä ja sävyltä? Miten foorumin vaatimukset näkyvät tyylissä?
Suhteessa aikakauteen: Miten tekstissä näkyvät aikakauden, tyylisuunnan piirteet?
Suhteessa vastaanottajaan: Miten vastaanottaja on huomioitu tyyli- ja sävyvalinnoissa? Kenelle suunnattu tyylin ja sävyn perusteella?
Suhteessa aiheeseen: Miten kirjoittaja kirjoittaa aiheesta? Mitä tyyli- ja sävyvalintoja on tehnyt? (
Suhteessa kirjoittajaan (itseensä): Miten kirjoittajan minä näkyy? Onko esillä vai taustalla jne.?

Yo-kokeissa olleita tehtäviä:
-syksy 2007:5 Millä kielen keinoin Anna-Leena Härkösen romaanikatkelma luo vaikutelman puhekielisyydestä?
-kevät 2009:5 Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä?
-syksy 2009:1 Erittele Hannu Väisäsen romaanikatkelman humoristisia piirteitä.
-syksy 2009:5 Kari Hotakainen on Suomen taitavimpia kielenkäyttäjiä. Miten kielenkäytön taidokkuus ilmenee kolumnissa Kasvukertomus?
-kevät 2010:3 Tarkastele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa Kotus interruptus.
-kevät 2011:4 Mistä tekstin rakenteen ja kielen piirteistä Markku Torkon asennoituminen näkyy?
-kevät 2012:1 Tutki Iisakki Kiemungin kolumnin tyylivalintoja ja arvioi niiden onnistuneisuutta.
-syksy 2012:1 Erittele Antero Mertarannan selostuskielen piirteitä esimerkkiaineiston avulla.
-syksy 2012:4 Erittele Uuno Kailaan runon Pallokentällä runokieltä.
-syksy 2014:2 Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
-syksy 2015:1 Millä kielen ja tyylin keinoilla J.W. von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?
-syksy 2017:4 Erittele ja arvioi Johannes Enrothin artikkelin Tullako vai eikö tulla? tyyliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.